Vanhempien huoli somesisällöistä kasvaa, mutta vain harva suojelee lastaan digisisällöiltä

Digimaailman houkutukset ja riskit tuntuvat kasvavan päivä päivältä, ja yhä useampi vanhempi kantaa huolta lapsensa kohtaamasta sisällöstä. Huhtikuussa 2025 tehty laaja ruutuaikatutkimus paljastaa, että kolme neljästä lapsesta viettää aikaa verkossa ilman aikuisen valvontaa, mutta vain joka viides vanhempi on ottanut käyttöön sovelluksia, jotka rajoittavat pääsyä epäsopiviin sisältöihin.

  • 76 % lapsista viettää päivittäin aikaa digisisältöjen parissa ilman aikuisen läsnäoloa
  • Vain 20 % vanhemmista on ottanut käyttöön sisältöä estäviä sovelluksia

Lasten arkeen kuuluvat muun muassa YouTube, pelit ja viestipalvelut, joiden sisällön arviointi kokonaisuudessaan voi olla hankalaa. Vanhempien suurimmat huolenaiheet liittyvät väkivaltaisiin, seksuaalisesti latautuneisiin tai ulkonäköpaineita luoviin materiaaleihin sekä sisältöihin, jotka voivat aiheuttaa ahdistusta ja unettomuutta.

Verkossa oleminen tarjoaa lapsille valtavan kasvun ja oppimisen tilan, mutta se asettaa myös haasteita. Ammattilaiset korostavat, että tekniset keinot, kuten suodattimet ja valvontasovellukset, eivät yksinään riitä turvaamaan lasta. Aidosti toimiva digikasvatus perustuu vanhemman aktiivisuuteen, läsnäoloon ja kiinnostukseen — yhteiseen keskusteluun siitä, mitä lapsi näkee ja miksi.

Teknologiset työkalut, kuten Google Family Link, YouTube Kids tai Power Safe, voivat tukea vanhempia turvallisuuden luomisessa. Nämä sovellukset mahdollistavat esimerkiksi sisällön suodatuksen, sovellusten hyväksynnän ja ruutuajan rajoittamisen. Käytettävä teknologia kehittyy jatkuvasti — osa nykyaikaisista ratkaisuista hyödyntää tekoälyä siivilöidäkseen sopimatonta materiaalia, kuten kuvissa esiintyviä laittomia elementtejä.

Digiajan haasteita ei kuitenkaan ratkaista vain teknisillä apuvälineillä. Kansainväliset tutkimukset tunnistavat kolme vanhemmuuttakin stressaavaa tekijää: yksityisyyden loukkausten uhka, jatkuva valppaus ja paine pysyä mukana lapsen digimaailmassa. Lisäksi tutkimukset korostavat, että vanhempien tulee käyttää eritasoisia kasvatuksen keinoja — rajoittamista, keskustelua ja yhdessä pelaamista & selaamista  — tilanteen ja lapsen kehitysvaiheen mukaan.

Digitaalinen maailma ei ole vain lapsen, vaan koko perheen yhteistä toimintaa. Siinä tiellämme saattaa tulla puutteellisten turvallisuusratkaisujen lisäksi esiin myös vanhemman omien some- tai puhelintottumusten vaikutus – esimerkiksi vanhempien liiallinen ruudun äärellä viettämä aika voi heikentää lapsen ja vanhemman välistä suhdetta ja lisätä lapsen digiriippuvuutta.

Saamme inspiraatiota myös kansainvälisistä ratkaisuista. Viimeaikainen koululainsäädäntö Suomessa rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä oppituntien aikana, mikä tähtää keskittymisen, lähivuorovaikutuksen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tämä osoittaa, että yhteiskunnalliset keinot tukevat paitsi oppimista, myös lapsen digiturvallisuutta.

Poimi tästä vinkkejä perheiden arkeen:

  • Luo lapsen kanssa avoin keskustelu digikokemuksista ja löydä yhdessä hänen kanssaan sopivat rutiinit ja pelisäännöt.
  • Hyödynnä saatavilla olevia suodatin- ja valvontasovelluksia, mutta älä jätä lapsen digitaalista elämää niiden varaan.
  • Ole mukana lapsen digimaailmassa, esim testaten yhdessä uutta peliä, somekanavaa tai opetusmateriaalia.
  • Vähennä omaa näyttölaitteiden käyttöä perhearjessa, etenkin yhteisten hetkien aikana.
  • Seuraa kansallista keskustelua, esim kännykän käytön rajoittamista kouluissa, ja hyödynnä niitä perheessä parhaalla mahdollisella tavalla.

Digiturvallisuus syntyy rakenteista, teknologioista ja ennen kaikkea vanhempien aidosta läsnäolosta. Perhekodit voivat olla tässä perhekodin lasten osalta keskeinen tukipilari – vahvistamassa dialogia, tiedon kulkua ja arjen käytäntöjä lapsen parhaaksi.

Lähde: Power Finlandin ruutuaikatutkimus.

Jaa artikkeli:

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on Linkdin
Share on Pinterest

Uusinta blogissa: