Ikääntyneiden luottamus yhteiskuntaan horjuu – miten se palautetaan?

Ikääntyneiden luottamus yhteiskuntaan on saanut kolauksen, ja tilanne vaatii pikaisia korjaustoimia. Eläkeliiton liittovaltuusto nosti syyskokouksessaan esiin huolensa, joka kumpuaa sekä tuoreista tutkimustuloksista että arjen kokemuksista.

Osallisuuden kokemus murroksessa

Eläkeliiton 2024 60+ -barometri piirtää huolestuttavan kuvan ikääntyneiden kokemuksista. Yli 60-vuotiaista vain kolmannes kokee olevansa hyvin edustettuna kunnallispolitiikassa, ja valtakunnan politiikassa luku laskee vieläkin alemmas, vain 26 prosenttiin. Erityisesti yli 80-vuotiaat naiset kokevat jäävänsä näkymättömiksi päätöksenteossa.

Osallisuuden puute on vakava kysymys. Kun ikääntyneet eivät koe olevansa mukana päätöksenteossa, se heijastuu suoraan heidän luottamukseensa yhteiskuntaa kohtaan. ”Osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin”, muistuttaa liittovaltuusto. Tutkimukset osoittavat, että matala osallisuuden kokemus lisää psyykkisiä ongelmia ja yksinäisyyttä. Ikääntyvien ääni on saatava nykyistä paremmin kuuluviin.

Ikäsyrjintä kasvaa

Samanaikaisesti ikääntyneiden kokema ikäsyrjintä on kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Eläkeliiton barometrin mukaan peräti 80 prosenttia yli 60-vuotiaista kokee, että yhteiskunta syrjii iän perusteella. Tämä ilmenee esimerkiksi työelämässä, palveluissa ja arjen kohtaamisissa.

Ikäsyrjintä ei ole vain yksittäisten kokemusten summa, vaan laajempi rakenteellinen ongelma, joka heikentää ikääntyneiden asemaa ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti.

Palvelut rapautuvat, tarpeet kasvavat

Ikääntyneiden osattomuuden kokemusta pahentavat myös rapautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Ympärivuorokautisen hoivan leikkaukset iskevät juuri niihin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Hoivapalveluiden resurssipula ja hoitajavaje ovat arkipäivää. ”Ikääntyneet eivät saa tarvitsemiaan palveluja eikä hoitoa”, liittovaltuusto painottaa.

Tilanne on kestämätön, ja siihen on puututtava kiireellisesti. Suomen vanheneva väestö tarvitsee valtakunnallisen ohjelman, joka keskittyy ikääntyneiden hoidon ja hoivan parantamiseen.

Ratkaisuja ja toimenpide-ehdotuksia

Eläkeliiton liittovaltuusto esittää useita konkreettisia toimia tilanteen parantamiseksi. Ensinnäkin päätösten ja lakiesitysten valmistelussa on huomioitava ikävaikutusten arviointi. Tämä tarkoittaa, että jokaisen uuden päätöksen kohdalla arvioidaan sen vaikutukset ikääntyneiden elämään.

Toiseksi alueellisten ja kunnallisten vanhusneuvostojen asemaa tulee vahvistaa. Liittovaltuusto ehdottaa, että neuvostoille annetaan puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvinvointialueiden ja kuntien toimielimiin. Näin varmistetaan, että ikääntyneiden ääni kuuluu päätöksenteossa.

Kolmanneksi liittovaltuusto kannustaa ikääntyneitä itseään aktivoitumaan. ”Mahdollisuus vaikuttaa riippuu myös omasta aktiivisuudesta”, he muistuttavat. Vuoden 2025 alue- ja kuntavaalit tarjoavat tärkeän tilaisuuden. Ikääntyneiden kannattaa niin asettua ehdolle kuin myös käyttää äänioikeuttaan.

Yhteistyöllä eteenpäin

Eläkeliitto peräänkuuluttaa laajaa yhteistyötä, jotta ikääntyneiden luottamus yhteiskuntaan voidaan palauttaa. Osallistuminen ja vaikuttaminen eivät ole vain oikeuksia, vaan myös avaimia parempaan hyvinvointiin. On aika varmistaa, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus kokea olevansa arvostettu ja kuultu – iästä riippumatta.

Jaa artikkeli:

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on Linkdin
Share on Pinterest

Uusinta blogissa: